Yksi syy siihen miksi kaikki kahden sängyn huoneet oli myyty hotellissa loppuun oli siinä, että pääsiäisenä Seattlessa oli joku ihmeen anime-kokoontuminen (Sakura-Con), jossa henkeen ja vereen animea fanittavat tyypit tulivat tapaamaan toisiaan pukeutuneina lempihahmoikseen ja puuhailivat mitä lie keskenään konferenssikeskuksessa. Kaduilla siis saattoi tulla vastaan mitä ihmeellisimpiin asuihin pukeutuneita, suurimmaksi osaksi n. parikymppisiä nuoria. Koita siinä sitten kävellä totisena ohitse, kun vastaan esim. jolkottaa kaksi ihmistä pukeutuneina karvaisiksi piirroskoiriksi koiranpäitä myöten :D Harmi ettei tullut otettua niistä kuvia. Olivat kyllä musta parhaiten pukeutuneet ja eniten panostaneet tyypit! Muilla oli sitten esim. karvahäntiä ja -korvia, miekkoja sun muita varusteita päällään. Tässä huonoja kuvia anime-faneista, joita kaduilla näkyi joka paikassa (zoomailtu kauempaa kadulta):
Mulla pokka piti kyllä ihmeen hyvin, kun näitä faneja kohdattiin kadulla ja hotellissa, mutta Jennalla ei niinkään... Jenska lähti katsastamaan yhtä ostoskeskusta itsekseen, kun mä en enää jaksanut shopata, ja oli hotellin hississä kohdannut jonkun näistä anime-faneista täydessä tällingissä. Jenna-raukka oli sitten revennyt nauramaan. Hieman oli kuulemma nolottanut, kun ei hississä ollut ollut ketään muita, jotta olisi voinut edes teeskennellä nauravansa jollekin muulle asialle, kuin tälle anime-tyypille. Anime-fani oli ollut siinä tyynen viileänä - oli kai tottunut huvittuneisiin ihmisiin. :)
Kyllä muakin alkoi hieman hymyilyttää kun yksin kohtasin jonkun anime-tyypin hissiä odotellessa. Siinä aulassa sitten kun katseet kohtasi, tervehdin häntä ja sain vastaukseksi erittäin kohteliaan hovikumarruksen. Käytöstavat ovat siis ainakin hallussa! :D
Seattlessa oli kyllä ihanan kesäinen ilma sekä pitkä perjantaina että lauantaina - aurinko paistoi ja oli t-paitakelit (ainakin suurimmalla osalla ihmisistä - Jenna ei kuulu tähän enemmistöön..) Ihanaa vaihtelua Vancouverin viileisiin ja sateisiin keleihin.
Meidän aika Seattlessa meni pääosin shoppaillessa. Meille oltiin suositeltu ennen lähtöä ROSS-nimistä liikettä. Pomo-Evi sanoi, ettei kannata antaa ensivaikutelman kaupasta hämätä ja se oli hyvä varoitus. Ross meinaan muistutti jotain Tarjoustalon kaltaista, ellei jopa epämääräisempää, alemyymälää. Siellä oli rekkikaupalla vaatetta ja ne piti penkoa kaikki tietenkin läpi. Sieltä kyllä löytyi kaikenlaista vaatetta, jopa mun kokoisille, merkkivaatteista lähtien ja HALVALLA! Molemmille tarttui mukaan useampi vaatekappale ja rahaa meni molemmilla sadan euron verran. Suomessa samat kuteet olis maksanut moninkertaisesti, joten oli siinä mielessä kannattava reissu. Mun shoppailukiintiö täyttyi aika pitkäksi aikaa, mutta tämä toinen shopaholic... No se tuskin koskaan kyllästyy shoppailuun.
Amerikassa kun oltiin, niin pitihän sitä ostosten lomassa käydä testaamassa periamerikkalaisen keittiön herkkuja, jotta jaksoi taas jatkaa vaaterekkien penkomista. Ekana päivänä vedettiin tietenkin burgeria nassuun (tosin ihan grilliraflassa) ja toisena päivänä testattiin mac & cheese-ateriat, jotka kyllä ehdottomasti kruunasi ehta amerikkalainen sitruunalimonadi, jota mä olisin voinut juoda litrakaupalla. Ihanan raikas kesäjuoma! Pitää etsiä itselle jostain hyvä resepti siitä ja kokeilla onnistuuko valmistus. Oli NIIN hyvää!
Sunnuntaina lähdettiin sitten takaisin kohti Vancouveria, mikä oli ihan hyvä, koska jalat olivat sen verran kipeät kaikesta siitä kävelystä ympäri kauppoja ja ylös alas karmeita mäkiä pitkin poikin keskustaa. Ilmakin muuttui sateiseksi myös Seattlessa, joten ei hirveästi harmittanut lähteä paluumatkalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti