Ensimmäinen työviikko

Vancouverin kentällä meitä oli vastassa meidän pomo Evi, joka kanadalaiseen paparazzi-tyyliin oli heti kameran kanssa kimpussa. Laukut nakattiin auton perään ja matkan ensimmäinen etappi oli Mäkkärin autokaista, josta Evi tarjosi meille saapumissapuskat ennen kuin seuraavaksi käytiin pikatutustumiskäynnillä tulevassa harjoittelupaikassa eli Suomi-kodissa. Siellä käytiin ylä- ja alakerrassa katsastamassa meidän tulevat työtilat. Kuinka ollakaan törmättiin heti tuttuihin naamoihin pääaulassa:

 

Sitten matka jatkui asunnolle, joka oli kahden talon päässä Suomi-kodin ”apartmenteissa”, jossa asuvat siis vanhukset, jotka pärjäävät vielä omillaan. Meidän kotina toimii seuraavan kolmen kuukauden ajan huone 105 (...saavu sinne siis.. paapaadidapappa... :P ) Jääkaappikin oli pakattu täyteen sapuskaa valmiiksi! Meidän makkarista ei kuulemma otettu vielä kuvaa, kun siellä (muka) joku kuorsasi valokuvaushetkellä..

  Ensimmäinen työpäivä meni tutustuessa paikkoihin ja ihmisiin, totutellessa aikaeroon ja ihmetellessä. Jet lagistä ei ole kauhean helppo toipua, mutta nyt viikon jälkeen alkaa olo olla ihan kohtuullinen. Kuulemma Suomeen päin palatessa tulee olemaan vaikeampaa. 

Eka viikko oli vajaa työviikko kolmella työpäivällä. Katseltiin mitä ohjelmia on tarjolla, seurattiin niiden vetämistä ja edelleen tavattiin uusia ihmisiä ja opeteltiin yhdistelemään kasvoja ja nimiä. En kyllä voi vieläkään sanoa viikon jälkeen, että kaikkien nimet olisi hallussa, mutta kyllä ne aika hyvin on jäänyt päähän – ainakin niiden ihmisten osalta, joita nähdään ohjelmissa päivittäin. Muiden kanssa on sitten vielä vähän heikompaa.

Joka viikko Suomi-kodissa leivotaan tuoretta pullaa ja leipomisesta vastaavat apartmenteissa asuvat virkeät vapaaehtoiset. Asukkaat ja heidän perheensä voivat tulla nauttimaan tuoreita pullia Coffee Bar'iin ja saavat ostaa lämpimäisiä mukaansakin. Meille myös tyrkättiin tuore pitko kainaloon ja yhden asukkaan tytärkin oli leiponut meille rasiallisen maapähkinäkeksejä. Ja minä kun luulin, että täällä pääsee laihtumaan! 

 Minä ja asukkaita keskustelemassa henkeviä coffee bar'issa

 Pomot Evi (vas) ja Ritva (oik) sekä vapaaehtoisena toimiva Aini (keskellä)

 Jenska ja viikonlopun eväät

Käytiin viikonloppuna vähän pyörimässä naapurustossa:

 Kotikatu

 Meidän takapiha

Ei täällä mäkistä ole yhtään..

Missy - yksi Suomi-kodin kolmesta kissasta

Kotikadulta löytyi tassunjälkiä sementistä

 PS: Tässä on Larry. Hän on parkettikosmetologi ja sinkku. Larry on tulossa Suomeen kesäkuussa, joten jos löytyy vapaita sinkkuleidejä, jotka ovat kiinnostuneita sokkotreffeistä Larryn kanssa, niin olkaapa yhteyksissä ;)

PSS: Kyllä maailma on muuten pieni - ekan viikon aikana löytyi kaukainen sukulainenkin äidinisän puolelta täältä Suomi-kodin piiristä :O